Jari Sarasvuota lainatakseni: "Kansanperinteemme on täynnä yrittämistä ja innostumista vesittäviä kehotuksia: "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa"; "Kel onni on, se onnen kätkeköön", "Itku pitkästä ilosta". Kansan suuhun itäneet alistussuggestiot sisältävät viestin: älä yritä enempää kuin olet, koska et lopulta ole juuri mitään... Kuka todella uskoo, että vuosia jatkunut parhaansa yrittäminen johtaakin ojan pohjalle? Aika harvalle käy köpelösti, jos hän yrittää parhaansa ja pysyy uskollisena tavoitteilleen."

Siitä voidaan varmasti olla montaa mieltä, onko Sarasvuo itseään täynnä oleva paskiainen vai Suomen ainoa toivo, mutta siitä ei, etteivätkö Sarasvuon bisnekset olisi sujuneet varsin muikeasti. Sarasvuo tunnetaankin miehenä, joka uskoo itseensä ja mahdollisuuksiinsa ja tekee rutosti töitä ne saavuttaakseen.

Jostain syystä Suomessa töitä pitäisi tehdä hullun lailla - maailmallahan suomalaiset tunnetaan kovasta työmoraalistaan - mutta mihinkään se työ ei saisi johtaa. Suomalaisten mielestä lottovoittaja on moraalinen voittaja verrattuna vaikkapa yrittäjään, joka perustamansa firman avulla tienaa muutaman miljoonan. Tällainen bisnesmies on aivan varmasti itseään täynnä oleva kusipää! Menestyksen pitää tulla pyytämättä ja yllätyksenä kuin faksi Annelille.

Tuloksiin pyrkiminen on jotenkin pahasta. Joopa joo.

Desucon ei varmaan ole siinä mielessä kovin suomalainen coni, sillä me pyrimme täydellisyyteen. Täydellisyyteen pyrkiminen on tietysti eri asia kuin tuloksiin pyrkiminen: täydellisyyteen pyrkiminen on vielä enemmän. Ei riitä, että tulee tuloksia, vaan pitää tulla täydellisiä tuloksia.

Tosiasia kuitenkin on, että täydellinen suoritus on täysi mahdottomuus: conissa on niin monta ihmistä ja niin monta liikkuvaa osaa, että on lähes mahdotonta, etteikö joku kompastuisi, etteikö joku unohtaisi juoda tarpeeksi kesähelteillä tai joku järjestäjä unohtaisi jotain tärkeää kotiinsa. Ainakin tekniikka pettää, jos ei muuta - siihen voi aina luottaa.

Mutta täydellisyyteen täytyy silti aina pyrkiä. Urheilijoiden kliseistä lausahdusta lainatakseni, "suorituksessa pitää antaa 110% itsestään". Totuus nimittäin on, että ihmiset harvoin ylittävät itseään ainakaan vahingossa. Päinvastoin, usein suoritukset jäävät vähän vajaiksi siitä mitä ajatteli - ei jaksa tehdä lenkillä sitä viimeistä koukkua, siivotessa jättää lattialistat pyyhkimättä, töistä lähtee pari minuuttia aikaisemmin kuin pitäisi. Ja juuri siksi pitää olla valmis antamaan 110%: vaikka siitä muutama prosentti lähtisikin, on tulos silti jossain 100%:n tietämillä.

Me Desuconin järjestäjät emme ole täydellisiä eikä Desucon varmastikaan ole täydellinen coni, edellä mainituista syistä. Siksi koetammekin kehittää itseämme ja osaamistamme, jotta voisimme kehittyä ja kehittää Desuconia ja muitakin Suomen coneja.

Onkin sinällään huojentavaa, että meidän ei täydy tehdä Desuconista täydellistä - tarpeeksi hyvä nimittäin riittää. Mutta saadaksemme Desuconista edes tarpeeksi hyvän, meidän täytyy pyrkiä täydellisyyteen. Siksi me pistämmekin tähän 110% ja pyrimme ylittämään itsemme.