Ssh! Minä tässä, Pyry Kontio, Desun kunniavierasvastaava. Älkää herättäkö muita. Pitäisi varmaan olla jo nukkumassa, kellokin näyttää neljää, mutta äkillinen blogausinto iski. Ajattelin kertoa viime viikon perjantaista – jäi nimittäin hymynkare huulille siitä, ja halusin jakaa sen kanssanne. Halusin myös yllättää muut Desuconin järjestäjät, heillä ei ole aavistustakaan, että kirjoitan tätä! Rohkaisen muitakin järjestäjiä tarttumaan tuumasta toimeen silloin tällöin ja blogaamaan jos siltä tuntuu.

Jaa, no mitä viime perjantaina oikein kävi sitten? Minä, viime vuoden kunniavierasvastaava Eero "Phoo" Talvitie sekä tulkkina Desuconeissa toimiva japanin kielen taitaja Santeri "Gridle" Saarimaa tapasimme vieraita aika kaukaa. Olin tutustunut parin mutkan kautta japanilaiseen muusikkoon ja tuottajaan, herra Shimaan, joka nyt oli vierailulla Suomessa vaimonsa kanssa. Näimme pariskunnan ensimmäistä kertaa; aiemmin olimme olleet yhteydessä vain sähköpostitse.

Shima osoittautui mielenkiintoiseksi kaveriksi. Hän oli käynyt suomessa monia kertoja, ja mm. soittanut bassoa Vaasan Jazzmusiikkifestivaaleilla. Boheemin jatsailun ja jammailun lisäksi hän myös mm. säveltää musiikkia erogeemuihin. Jos kiinnostus heräsi, tässä on näytettä:

Saimme japanilaiseen tyyliin pienimuotoisen tuliaislahjan, Bokutachi no monogatari -CD:n, jonka kansi näyttää tältä:

CD:n pokkasi itselleen Santeri selvästikin herra Shiman japanintaidoillaan vakuuttaneena. Täytyypä parantaa tahtia oman japaninopiskelun suhteen, jos se vaikka auttaisi saamaan tuollaisia vaaleanpunatukkaisia 2D-tyttösiä... :)

Juttelimme paljon aiheesta ja aiheen vierestä. Jutun juurta löytyi mm. peleistä ja animeista. Vaikka herra Shima oli selvästi itseäni vanhempi, pääsimme samalle aaltopituudelle: molempien lempi- Final Fantasy oli 6! Se Kefkan nauru... hua huah. Loppuillasta juttelimme myös mm. Gainaxin sarjoista, joista hän vaati minua katsomaan Toppu wo neraen ja minä häntä katsomaan FLCL:n.

Varsinaisesta tapaamisen aiheesta en voi tässä vaiheessa vielä paljastella, mutta se liittyi herra Shiman työhön ääninäyttelijöiden parissa. Hänellä oli ehdotus, jolle meidän oli vaikea olla höristämättä korviamme.

Tapaaminen sujui kokonaisuudessaan mainiosti, vaikka itse vähän möhläilin ravintolan pöytävarauksen kanssa. Tahtoisin kiittää Eeroa ja Santeria avustanne tässä hommassa, Eero on jaksanut väsymättä tarkistaa ja korjailla tyylirikkoja ja -kömmähdyksiä japaninkielisissä maileissani ja Santerin lyömätön japanin puhetaito oli korvaamattomaksi avuksi perjantaina! Sankyuu!

Ai niin: Momoi-konsertin lipunmyynti on lähtenyt kivasti käyntiin, mutta aina on parantamisen varaa! Ostakaa liput kummeille ja mummeillekin, toivoisin näkeväni keikkayleisön innoissaan vellovana valotikkujen valtamerenä! :)