Kalligrafiaa, viuhkoja ja eksotiikkaa: japonismi suomalaisessa taiteessa 1800–1900-lukujen vaihteessa
Nita "nemoria" Mäenpää
Aika
Sunnuntai 10.30
– 11.45
Sijainti
Kuusi
Luento
Kuvaus
Japanilainen kulttuuri kiehtoo suomalaisia, oli sitten kyse animesta, mangasta, vaatteista tai vaikkapa teetaiteesta. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että kiinnostuksella on pitkät juuret: 1800-luvun lopulla taiteilijat ja sivistyneistö innostuivat japanilaisesta taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. Syntynyttä ilmiötä kutsutaan nykyään japonismiksi.
Vastikään länsimaille avautuneesta Japanista tuotiin Eurooppaan vaatteita, keramiikkaa ja ennen kaikkea esteettisiä vaikutteita, jotka alkoivat näkyä myös suomalaisen kultakauden ajan taiteessa. Muun muassa Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck hyödynsivät japanilaisia vaikutteita. Millä tavalla Japani näkyy taiteessa? Onko monissa suomalaisista taidemuseoista tutuissa teoksissa sittenkin ripaus Japania? Oliko suhtautuminen Japaniin eksotisoivaa vai puhtaan ihailevaa?