Kirjoitin viimeksi syyskuussa siitä, miten Talksin ohjelmaa kasataan. Kirjoitin hyvien puhujien löytämisestä ja siitä miten Talksiin ei voi ottaa mitä tahansa jorinaa, koska lupasimme kovatasoista ohjelmaa. Frostbiteen pätee tietyissä määrin samat lainalaisuudet. En nyt juuri tätä kirjoittaessani voi tarkistaa, että onko Frostbiten sivuilla luvattu ohjelmasta suuruuksia, mutta pelkästään Desucon nimessä tarkoittaa, että ohjelman on oltava vähintään parasta.

Nyt sitä on oltava myös paljon.

Muistan hyvin elävästi, kun kesän Desuconin ohjelmavastaava Ihana-Matias avautui aikoinaan siitä, kuinka yllättävän vaikeaa oli tehdä täpötäysi ohjelmakartta ja kuinka hän täytti lopulta tyhjät paikat tekemällä pari ohjelmaa itse. Frostbiteen tein hyvin nopeasti päätöksen, että kesän Desuconista poiketen Frostbitessa tullaan yrittämään myös 45-minuuttisia ohjelmapaikkoja. Ainoa ongelma tässä on, että se tarkoittaa lisää tyhjiä ohjelmapaikkoja täytettäväksi.

Ohjelman löytäminen ei ole vaikeaa. mutta haastavaa kyllä. Puheohjelmapaikkoja on yli 30 ja haluan työpajojen pyörivän jatkuvasti samalla, joten ohjelmaa tarvitaan reilusti. Pelkästään määrä ei ole haaste – myös sisältö on. Mitä tahansa pelleilyä en suvaitse conissani, ja Frostbiten suhteen meillä on jopa linjauksia.

Ohjelma nimittäin on pääasiassa suunnattu uusille harrastajille! Siitä, kun itse olin uusi harrastaja ei ole kovin kauaa (joidenkin väärien mielipiteiden mukaan olen edelleen), joten mielessäni on vielä varsin selkeä kuva siitä, millaisesta ohjelmasta uudet harrastajat saattaisivat pitää. Avainsana on helppo lähestyttävyys: ohjelmia, jotka eivät vaadi kuulijalta syvää ymmärrystä aiheesta etukäteen; ohjelmia, jotka käsittelevät perinteisiä ensimmäisiä sarjoja syvemmältä.

Siinä missä kesän Desua kasaillessa voi melkein mittailla vain sitä, että kiinnostaako minua itseäni aktiiviharrastajana joku ohjelma, Frostbiten ohjelma ei toimi ihan niin. Frostbiten ohjelmaa kasatessa joudun samastumaan uusiin harrastajiin ja katsomaan asioita heidän näkökulmastaan. Tämä ei ole haastavaa vain itselleni, mutta myös monille ohjelmanpitäjille, jotka ovat pitäneet vain diippiä kamaa niche-sarjoista. Tutuimmatkin luottohenkilöt ovat todenneet, että eivät oikein keksi puhuttavaa.

Eräs ohjelma-aihe, jonka jouduin torppaamaan, niin vastentahtoisesti kuin sen teinkin

Myös työpajat olivat pieni mysteeri, koska en ollut koskaan sellaisessa itse käynyt. En myöskään oikein keksinyt, että mistä sellaisia löydän: kuten aikaisemmassa blogauksessa kerroin, varsinaiset sisällöntuottajat (blogaajat, edellisissä tapahtumissa puhuneet) ovat kyllä tuttuja, mutta pajanpitäjät on yleensä eri porukkaa. Meidän kaikkien onneksi avoin rekry on toiminut mainiosti ja työpajoja on tulossa laidasta laitaan – ja ne kaikki kuulostavat hauskoilta.

Mitä Frostbiten ohjelmasta on sitten vielä tekemättä? Yllättävän paljon. Henkilökohtainen lusmuiluni on tuottanut tulosta ja ohjelman kasaamisessa alkaa tulla kiire. Pakko on kuitenkin tunnetusti paras muusa, ja jos nyt lupaan desublogissa, että ohjelmaa tulee paljon ja se on kovatasoista niin siinähän se pakko jo onkin. Frostbite on ihan kohta.