Kolmas kierros ECC-finaalissa

Kirjoittanut
Hoothoot

Olen käynyt nyt kolme kertaa Iso-Britanniassa, London MCM Expossa ja tapahtuman jatkuva kasvaminen jaksaa ihmetyttää. ExCel London-messukeskus/kongressihalli pullisteli taas kaikkien fandomien edustajia animeharrastajista musikaalifaneihin ja Doctor Whon ystävistä aktiivipelaajiin. Jokainen nörttispektrin väri oli edustettuna! Oma syyni saapua paikalle oli kuitenkin se vanha tuttu –toimia Suomen ECC-kilpailijan tukihenkilönä ja raportoida tästä kaikesta teille lukijoille!

Ennen kuin saatte syväluotaavaa analyysiä kilpailusta, jaan perinteiset fiilistelyt matkasta, Lontoon puluista ja vähän vielä turisteluakin. Vaikka kisaaja en ollutkaan, Expoa varten valmistin kuitenkin kolme cosplaypukua käytettäväksi. Matkalaukku pullistelevana oli hyvä lähteä matkaan.

Myöhään torstai-iltana saavuin Lontoon Heathrow-lentokentälle, josta matka jatkui kohti hotellia (ja viiden neliön ikkunatonta minihuonetta, EasyHotel on paras!) ja perjantaina kohti Expoa. Suomen finalisti Maria ”Ilona” Parviainen lähti matkaan vasta perjantaina ja muutamien viivästysten jälkeen saapui myös turvallisesti Englantiin. Tiemme ristesivät perjantai-iltana ECC-kisaajien kekkereissä, joissa oli tuttuun tapaan tarjolla naposteltavaa ja yleistä sosialisointia. Tänä vuonna kisaajien välillä vallitsi erinomaisen hyvä yhteishenki ja Facebookin puolella oli keksitty monenlaisia tutustumistapoja. Illalla arvottiin myös lavallemenojärjestys, joten juhlallisuuksiin osallistuminen oli tärkeää. Maria kertoo myöhemmin lisää perjantaita edeltäneistä Facebook-suunitelmista.

Aikaista lavaan tutustumista lukuunottamatta kisaajien lauantai-aamu alkoi melko rennoissa merkeissä – ainakin niillä kisaajilla joiden puvut olivat jo valmiina ja harmittavan monella ei vielä ollut! Pääsin itsekin kokemaan myöhään hotellilta lähtemisen kirot ja metron vaihtaminen vaihtopysäkillä muuttui kahden pysäkinvälin kävelemiseksi. Onneksi oli hyvä sää ja vetolaukku, cosplayerin paras ystävä! Tänä vuonna kisaajat oli jaettu kahteen pukuhuoneeseen ja tuomarointi tapahtui kolmannessa huoneessa. Tämä ratkaisu oli erinomainen ja jätti enemmän tilaa kisaajien isoille puvuille – ja näitä pukujahan tosiaan oli! Marian tuomarointi oli vasta vähän ennen kolmea, joten aikaa ”luikerrella” Bayonettan (pelistä Bayonetta) haalariin oli runsaasti. Tuomarointi meni Marian mukaan hyvin, mutta tuomareiden osallistuminen jäi vähän vaisuksi. Ehkä syynä tähän oli ajan vähyys ja suuret kisaajamäärät?

 

Bayonetta

Suomen edustajan asuvalinta

Tuomaroinnin ja kisan välissä oli muutamia luppotunteja, jotka kulutin mm. päätymällä Sword Art Online –yllätysmiittiin Expon parkkihallin synkimpään nurkkaan (pelottavaa!), myyntipöytien selailuun ja sopivan tyhjän lounasravintolan etsimiseen. Kuten mainittua, Expo kasvaa vuosi vuodelta ja tänäkin vuonna hallitilaa oli otettu käyttöön lisää. Myös tapahtuman kunniavieraspuolella oli tapahtunut useita muutoksia – japanilaisia tekijöitä ei vieläkään ole saatu, mutta länsimaisiin tähtiin senkin enemmän. Perjantaina paikalla oli mm. uusin Doctor Who, joka keräsi tuhansia faneja ohjelmiinsa ja  useita muita näyttelijöitä. Jopa tällainen länsiviihteestä mitään ymmärtämätön animenkatsoja tunsi muutaman nimen ja pääsipä vielä näkemään yhden lapsuuden suosikeistaan eli Warwick Davisin (Willow, Wicket-evokki) ja vielä metrin etäisyydeltä!

Pitkä ExCel-halli on erinomainen cosplayasujen bongaamiseen ja cosplayta on määrällisesti paljon - ehkä kuitenkin viime vuotta vähemmän. Harmillista kyllä, tänä vuonna animecosplayn määrä tuntui laskeneen ja paikalla oli huomattavasti enemmän pukuja muista medioista. Myös harrastajien keski-iän saattoi mitata fandomin perusteella – länsimaisen median puvut olivat poikkeuksetta upeita ja pukuilijat vanhempia, animepuolella taso oli ehkä hieman heikompaa ja väki nuorempaa. Ostopukuja oli huomattavasti Suomea enemmän ja sekä valmiita pukuja että peruukkeja myytiin myyntipöydillä.

ECC-finaali alkoi viiden jälkeen (täällä kotimaassa kisayleisöä hemmoteltiin toimimattomalla streamilla!) jälkeen, perinteisesti oheistuotekauppa Tokyo Toysin tavaranheittelyllä. Kilpailu oli taas äärimmäisen kovatasoinen ja puvut totuttuun tapaan uskomattomia, osa täysin ammattilaistasoa. Koin myös itse kisassa uuden puolen kun sain toimia Marian avustajana. Aiempien vuosien kisaajilla on ollut henkilökohtaiset avustajat mukanaan, joten olen itse tyytynyt katsomopaikkaan. Avustaminen tuo aivan uuden kokemuksen kilpailuun ja samalla sai ottaa kontaktia myös muiden maiden edustajiin.

Upeiden pukujen lisäksi olen tottunut näkemään ECC:ssä myös hienoja esityksiä. Tänä vuonna kisaajilta tuntui kuitenkin mielikuvitus loppuneen ja suurin osa tyytyi huojumaan lavalla. Vaikka ECC:ssä esityksestä saa vain kymmenen pistettä, painottivat tuomarit esityspuolta ankarasti. Kärkeen päässeiden kisaajien esitykset olivat sekä hauskoja että erottuvia ja tarjosivat yleisölle koko ajan toimintaa. Top 3:een sijoittuvat:

  1. Alankomaiden Alana - Skull Kidinä Majora’s Maskista
  2. Puolan Kairi Onion Knightina Final Fantasy Dissidiasta
  3. Iso-Britannian Refira, Toothles-lohikäärmeenä Kuinka koulutat lohikäärmeesi-elokuvasta

 

Voittajat

 Voittajakolmikko

Kilpailun tulokset olivat ehdottomasti täynnä yllätyksiä ja kärkikolmikon jälkeisiä sijoituksia oli mahdoton ennakoida. Suomi jatkoi tänäkin vuonna tutulla nahka-asulinjalla ja Marian esitys Bayonetasta asekaupassa oli hauskaa katsottavaa. Tulostaulukon mukaan  Suomi  pääsi tänä vuonna sijalle 30. Kiitokset Marialle hienosta edustamisesta!

Expohallin kauheus

Expohalli ei ole siisteimmillään lauantai-iltana. Pidetään Sibeliustalo siistimpänä!

Kisapäivien jälkeen oli aika turisteilla, joten kulutin melko paljon aikaa juoksemalla ympäri Lontoota ja etsimällä K-ON-elokuvassa bongattuja paikkoja (noin 20 löytyi!) ja tietenkin ostoksilla suosikkikaupassani Primarkilla. Tämän lisäksi piti käydä museoissa ja tutustua Emirates Airlineen, joka sijaitsee ExCel-hallin lähellä. Jos ikinä harkitsettekaan matkaa Expoon, kannattaa ehdottomasti kokeilla.  Köysirata ylittää Thamesin noin 50 metrin korkeudesta ja matka kestää noin viisi minuuttia. Kolmella punnalla pääsee näkemään palan Lontoota, jollaista muuten ei näkisi (ja tämä ei ole maksettu mainos!).

 

aaaaa emirates aaaa

 Thamesin yllä!

Seuraavaksi Suomen kolmas ECC-edustaja vastaa muutamaan kysymykseen:

Tuliko Suomen karsinnan voittaminen yllätyksenä ja miltä voitto tuntui?

Tuli todellakin yllätyksenä, onneksi istuin jo valmiiksi tuolilla kun oman nimeni kuulin, muuten olisi lähteneet jalat alta. Kesti todella pitkän aikaa, että voitto oikeasti tuntui todelliselta ja sitten se lomittui jotenkin jo tuon finaalipuvun suunnitteluun ja tekemiseen.

Miten ECC-finaaliin valmistautuminen erosi tavalliseen kisaan valmistautumisesta? Stressasiko enemmän? Olitko rauhallisempi?

Vaikka vihaankin suomalaisten ylitsevuotavaa vaatimattomuutta, niin tämän kisan kohdalla hyvin pian tajusin, että osa muiden maiden edustajista paini aivan omassa sarjassaan. Jo pelkästään materiaalien ja työtilojen puolesta osa kisaajista oli niin ammattitason cosplayaajia, että kisaan ei todellakaan kannattanut lähteä vain voittoa hakemaan.

Niinpä asennoiduin toimimaan mahdollisimman hyvänä edustajana Suomelle; antamaan kaikkeni lavalla, mutta kurttuotsaisen kisaamisen sijasta keskittymään kontaktien luomiseen, Suomesta ja suomalaisesta cosplaysta kertomiseen ja hyvään fiilikseen. Tämän takia kisa itsessään ei stressannut, vaikka toki sainkin kyllä aikaan viime hetken paniikin puvun viimeistelyn kanssa.

Olitte järjestäneet muiden kisaajien kanssa monenlaista yhteistä toimintaa mm. Facebookin välillä. Kuvaile keksittyjä ideoita ja kerro, oliko niistä hyötyä itse kisapäivinä?

Facebook oli kyllä ihan ehdoton yhteistunnelman luomisessa, siellä oli lähes päivittäin keskusteluja edustajien välillä niin pukujen edistymisestä kuin Lontoon nähtävyyksistä ja yleisesti kuulumisista. Esittelimme itsemme siellä ja teimme kaikista maiden edustajista kuvat, joita jokainen pystyi sitten jakamaan, tarkoituksena sekä levittää tietoisuutta Eurocosplaysta ryhmän ulkopuolelle, että tehdä kisaajia toisilleen tutuiksi. Suurin osa myös paljasti finaalipukunsa facebookissa etukäteen. Toki ihan kaikki 44 kisaajaa eivät siellä yhtä ahkerasti olleet keskusteluissa mukana, mutta suuri osa kuitenkin. Kun ihmisten kanssa jutteli jo etukäteen, tuntui Lontoon reissu oikeastaan siltä, että oli lähdössä tapaamaan kavereitaan pukukilpailun merkeissä.

Millaiset ennakko-odotukset sinulla oli tapahtuman suhteen? Antoivatko järjestäjät tarpeeksi informaatiota ennen tapahtumaa (lavan koko, aikataulut, matkajärjestelyt)?

Suomen karsinnassa tottui selkeisiin infomaileihin, joista löytyi kaikki oleellinen ja joihin voi palata etsimään tietoa. Nyt kaikkeen mieltä askarruttavaan kyllä sai vastauksen, mutta se piti itse kysyä, joko sähköpostilla tai vielä yleisemmin facebookissa. Informaatio kulki välillä hyvinkin takkuillen, lavan mitat eivät vastanneet lopulta todellisia mittoja, missään ei kerrottu mistä sivuovesta kisaajien milloinkin kannatti kulkea, että vältti tuhansien ihmisten jonot, aikataulut kerrottiin lähinnä lauantain osalta jne. Järjestäjät olivat kuitenkin todella mukavia ja kun rohkeasti vain kysyi asioita, etukäteen sähköpostilla tai paikanpäällä hihasta nykäisemällä, asiat aina kyllä selvisivät. Kisaajat myös autoimme toisiamme epäselvissä tilanteissa, joten kun yleisestä säätämisestä ei ottanut itselleen turhaa stressiä ja oli valmis tarvittaessa joustamaan, sujui kaikki oikein hyvin.

Millaiseksi kuvailet kisan tasoa?

Aivan mieletön. Paljon kertoo se, että nyt jälkikäteen kuvissa puvut näyttävät jopa vähemmän vaikuttavilta kuin mitä läheltä katsottuna, kun yleensä tilanne on päinvastainen. Todella huoliteltuja, viimeisteltyjä ja monimutkaisia pukuja. Erityisen paljon tänä vuonna oli eri tavoin toteutettuja panssareita, mutta mukaan mahtui myös prinsessamekkoja ja maskotteja.

Esitysten osalta taso ei ollut ehkä niin korkea kuin olisin odottanut, liekö haastava lavan muoto sitten tehnyt tepposensa, mutta suurin osa esityksistä oli varsin puuduttavia. Ainakin nyt jälkikäteen videolta katsottuna, kisapäivänä lavan sivusta katsellessa oli omat adrenaliinit vielä niin korkealla että en olisi osannut arvioida esityksiä ollenkaan.

Mitä muuttaisit/et muuttaisi kilpailussa (sen kulku, osallistujat, järjestäjät yms.)? Arvostele tapahtuma välillä 1-10.

Yleisten järjestelyn puolelta parantaisin tiedonkulkua, jättäisin Facebookin kisaajien keskinäiseen kommunikointiin ja siirtäisin viralliset ohjeistukset vielä selvemmin sähköpostin puolelle. Perjantaisessa illanvietossa suuri osa osallistujista oli vielä stressaantuneita puvuistaan (lähes tulkoon jokaisella, jonka kanssa puhuin, oli vielä jotain korjailtavaa tai ommeltavaa varattu hotelliin ja yön pimeisiin tunteihin) ja lauantaina yhteinen syöminen oli omakustanteinen, joten siihen eivät kaikki osallistuneet. Melkein siis vaihtaisin näiden kahden paikkaa niin, että lauantaina kokoonnuttaisiin koko porukalla kun kaikki voivat todella rentoutua ilman stressiä puvusta tai kisasta, ja perjantaina voisi olla jokin pienempi tervetuloseremonia.

Kokonaisuutena antaisin tapahtumalle arvosanan 7.

Millainen olosi oli kilpailun jälkeen? Mitä olisit tehnyt toisin/mitä et olisi tehnyt toisin?

Ennen lavalle menoa jännitin yllättävän vähän, koska ympärillä oli niin ihania kanssakisaajia, joiden kanssa saattoi esimerkiksi tanssia Gangnam Stylea takahuoneessa, mutta kyllä siihen sen verran kuitenkin sai tunnelatausta aikaan, että pienet stressi-itkut piti päästää kun lavalta tulin pois. Sen jälkeen kaikki tuntui taas mahtavalta ja se hetki lavan takana, kun kisa oli ohi ja kaikki kiittelivät toisiaan oli aivan mieletön. Ja sunnuntaina ei ollut kerta eikä kaksi kun piti pyyhkiä silmänurkkia kun poistun Exposta metroa kohti, jäähyväisten sanominen muille kisaajille oli yllättävän rankkaa, niin läheisiksi osan kanssa ehti lyhyenkin viikonlopun aikana tulla.

Toki tekisi mieli sanoa, että olisinpa aloittanut puvun aikaisemmin tai tehnyt sitä ahkerammin ja välttänyt viimeisen viikon stressin, mutta se taitaisi itseni tuntien olla ihan mahdottomuus. Ehkä

tulostelisin muiden maiden edustajien nimiä ja hahmoja lukemisiksi lentomatkojen ajaksi, olisi voinut yllättää muut kisaajat oikeasti muistamalla heidän nimensä, nyt vielä sunnuntainakin itse kukin kyseli, että niin mistäs maasta sinä olitkaan. Järjestäjien puoleltakin tätä voisi toki helpottaa kunnolla yksilöidyillä badgeilla, nyt pelkän etunimen perusteella oli hivenen haasteellista yhdistää ihmisiä oikeisiin maihin.

Millaisia neuvoja haluaisit antaa tulevia vuosia varten?

Lähde edustamaan Suomea rohkeasti ja avoimin mielin. Liika kisan jännittäminen tai puvusta stressaaminen ovat aivan turhia juttuja siinä vaiheessa, kun pääsee osaksi näin mahtavaa kokemusta. Tämä on toki mielipidekysymys, mutta minun mielestäni kisassa pärjääminen ei ole ollenkaan niin tärkeä osa Eurocosplayedustajuutta, kuin on kontaktien luominen ja hyvän kuvan antaminen Suomesta ja suomalaisesta cosplaysta. Toki tähän hyvään kuvaan liittyy myös se, että lähdet edustamaan puvulla, josta olet itse ylpeä ja jota kehtaat esitellä muille. Kilpavarusteluun panssareiden, siipien tai helmojen koosta tai erikoistehosteiden määrästä ei kannata lähteä mukaan, vaan mieluummin keskittyä tekemään puku huolellisesti ja hyvin.

Neuvoisin ottamaan jonkun kaverin matkaan, on nimittäin todella mukavaa tietää, että paikalla on se joku ihminen, jonka voi lähettää hakemaan kahvia tai lankaa ja neulaa ihan milloin vaan ja jolle uskaltaa kiukuta jos kiukututtaa. Toisaalta kaverin kanssa tulee välttää sitä, että ei eristäydy ujoksi suomalaisporukaksi johonkin nurkkaan, vaan ottaa rohkeasti kontaktia ja juttelee ihmisille. Omasta puolestani kiitos Heidille ja Matiakselle, jotka toimivat tukijoukkoinani

Kiitos vastauksistasi, Maria!

Tämä oli viimeinen tehtäväni cosplayvastaavana. Tulevan vuoden tapahtumista päättää Maria, joka osaa varmasti antaa kaikille uusille kisaajille parhaan tukensa. Olen vuosia sanonut, että paras cosplayvastaava on kisaaja itse ja kun on mahdollisuus saada ECC-finalisti tekemään Suomen karsintaa, tulee tämä hyödyntää. Toivotan onnea Marian uralle ja toivon, että tulevan vuoden Euro Cosplay Championshipsin Suomen karsinta lähettää taas yhden upean edustajan Lontoon finaaliin!  Kiitos kaikille!

Lähetä kommentti

Kirjoita tähän kenttään sana koulutyttöpuku. Tällä vältämme ilkeitä kommenttibotteja.
Et ole kirjautunut sisään DesuProfiiliin, joten kommenttisi lähetetään anonyyminä. Kirjaudu sisään!