Huom! Tämä ei ole uusimman tapahtuman sivu. Uusimman tapahtuman sivustolle pääset tästä!

Ohjelmatyyppien erityispiirteitä

Tämä ohje on tarkoitettu ensisijaisesti uusille ohjelmanpitäjille. Se ei päde vain Desuconissa, joten neuvoja ja ohjeita voi ja kannattaa soveltaa kaikissa coneissa pidettävään puheohjelmaan.

Yleisö suunnistaa ohjelmanumeroihin ennakko-olettamustensa johdattelemina. Siksi on suotavaa että myös ohjelmatyyppi vastaisi ohjelmasta annettua kuvausta. Ohjelmatyyppien erojen tunnistaminen helpottaa myös huomattavasti ohjelman itsensä suunnittelua, kun tietää millaisesta sisällöntuottamisesta on ylipäätään kyse.

Valmistautumisen tärkeyttä ei voi tarpeeksi painottaa, joten ohjelmanpitäjän kannattaa lukea kaikki tarjottu materiaali läpi ajatuksella ja miettiä, kuinka neuvoja omassa ohjelmassaan kannattaa soveltaa!

Esitelmä

Tällaisia ohjelmia ovat yleensä erilaiset tietopaketit, joiden kohdeyleisö ei välttämättä aihetta jo läpikotaisin tunne, mutta on kiinnostunut siitä lisää oppimaan. Esitelmän aiheiden kannattaa olla ilmiöitä, tekotapoja tai tekijöitä käsitteleviä. Sarjakohtaisia esitelmiä ei suositella pidettäväksi Desuconissa.

Esitelmän pitäjällä ei täydy välttämättä olla kuin henkilökohtaista kiinnostusta aihettaan kohtaan, sillä informaation voi kaivaa suht neutraalina vaikkapa internetistä, eikä sitä ole pakko esittää mistään tietystä näkökulmasta. Objektiivinen lähestymistapa voi olla joissain tapauksissa jopa suotavaa. Esitelmän suurin plussapuoli on tietenkin se, ettei sen pitäminen vaadi 10 vuoden perehtymistä itse aiheeseen.

Esitelmän kohdeyleisö ei tiedä kaikkea aiheesta jo etukäteen, joten pidä tämä mielessä; liialliseen "tyhmentämiseen" ei kannata sortua, mutta turha rönsyily vain sekoittaa yleisöä.

 Esitelmiä ei suositella ensikertalaiselle ohjelmanpitäjälle. Hyvän esitelmän koostaminen on hankalaa ja vaatii yleensä kokemusta ohjelmanpidosta.

Luento

Luento eroaa esitelmästä puhujan asiantuntijuudessa. Luennot ovat niitä ohjelmanumeroita, joihin aiheesta kiinnostuneet ja jo siitä itsekin jotain tietävät tulevat kuuntelemaan luennoitsijan mielipiteitä, perusteluja ja näkökulmia, toivoen tietenkin oppivansa/kuulevansa jotain uutta ja mielenkiintoista. Luento ei ole paneeli.

Luento

Luennoitsija ja luentokalvot

Tämä on luennon suunnittelemisen avainasia: kuinka esittää aihe sellaisessa valossa, jossa sitä ei kenties ole aiemmin käsitelty? Mitä sellaista juuri sinä voit aiheesta kertoa, jota ei lyhyellä Wikipedian pläräämisellä voi löytää? Millä tavoin kykenet perustelemaan mielipiteesi ja lähestymään aihetta tavanomaista syvemmin, pitäen ohjelmasi silti selkeän jäsenneltynä pakettina?

- Luennon tarkoitus ei ole välttämättä tarjota kuulijoilleen valmiita vastauksia, vaan pohtia erilaisia lähestymistapoja, mahdollisuuksia, teorioita sekä näkemyksiä, joissa luennoitsija itse voi halutessaan pysytellä näennäisen puolueettomana, tai vaihtoehtoisesti tuoda esille selkeästi oman mielipiteensä

- Aiheen valittuasi mieti tarkkaan, mistä näkökulmasta aiot sitä lähteä tutkimaan. Mitä haluat ennen kaikkea siitä kertoa, tai millaisia ajatuksia toisissa herättää?

-Luennoitsija on uskottava, kun osaa perustella väittämänsä, jolloin hänen perehtymisensä aiheeseen näkyy suoraan sisällön kautta. Rajaa näkökulmasi aikaslottisi sallimissa puitteissa muutamaan pääkohtaan.

- Koska luennon on tarkoitus tutkia aihettaan syvemmin, pyri karsimaan kaikki epäoleellinen ja keskittymään olennaiseen. Millaisia lähteitä ja toisten ihmisten näkökulmia haluat kenties omiesi lisäksi esittää? Mitä meriittejä näillä näkökulmilla on, ja miten ne on puolestaan perusteltu? Millä tavoin ne tukevat/riitelevät keskenään, tai kertovat toinen toisistaan?

-Yleisösi koostuu todennäköisesti jo jossain määrin asiaa harrastavista, joten pyri välttämään liiallisten itsestäänselvyyksien pyörittelyä kuten "shoujossa silmät ovat pyöreät ja shounenissa kulmikkaammat". Älä kuitenkaan unohda lyhyesti esitellä uusien konseptien taustoja, sillä ei saa myöskään pitää itsestäänselvyytenä kaikkien yhtäläistä perehtymistä aiheeseen. Tasapainon löytäminen voi olla hankalaa, mutta on parempi vähintään mainita sivulauseessa "x eli y" kuin olettaa suoraan kaikkien tietävän mistä puhut.

- Käytä mahdollisimman paljon esimerkkejä. Lähdeteokseen/teoksiin viittaaminen on ensisijaista perustellessasi näkökulmia: älä vain tyydy sanomaan "TTGL:n Niaa on monesti haukuttu Mary Sue -hahmoksi", vaan kerro mitkä kohtaukset sarjassa tätä väitettä tukevat tai horjuttavat.

- Konkreettiset esimerkit antavat kuulijoille paremmin tarttumapintaa luennon kuuntelemiseen kuin abstraktiot, ja ne nostavat sen todennäköisyyttä että kuulija huomaa omakohtaisten katsomis- ja lukemiskokemustensa tukevan esitettyjä näkökulmia. Kattava lähestyminen myös kertoo luennoitsijan ymmärtävän aihettaan ja olevan avoin eri tulkinnoille, vaikka olisikin itse selkeästi jotain mieltä. Tässä taustatyö on oleellista mm. foorumikeskustelujen, fanisivujen jne muodossa, jotta tietäisit miten samoja aiheita on muualla käsitelty.

Paneeli

Paneelikeskusteluissa 3-5 henkilöä keskustelee erikseen valitun puheenjohtajan johdolla tietystä rajatusta aiheesta. Paneeli ei ole luento eikä sitä sellaiseksi saa nimittää.

Paneeli

Paneelikeskustelun osallistujat

Paneelikeskusteluiden rakentaminen poikkeaa esitelmien ja luentojen valmistelusta, ja tuo useamman puhujan myötä aivan omat haasteensa. Koska kyseessä on keskustelu, sisältää paneeli niin valmisteltua kuin improttuakin sisältöä, mutta pääpaino on aina valmistelulla eikä sen tärkeyttä voi liikaa painottaa.

1. Panelistien valitseminen:

- Ideaalipanelisti on ihminen, jolla on aiheesta sanottavaa ja joka kykenee sen hyvin ja selkeästi ilmaisemaan.

- Ideaalipaneelissa on myös taustoiltaan, kokemuksiltaan ja mielipiteiltään erilaisia ihmisiä, mikä edesauttaa mahdollisimman monen näkökulman mukaantuomiseksi ja ilmaisemiseksi.

- Panelistit tulee esitellä ohjelmanumeron alussa sekä mielellään kertoa, miksi juuri heidät on valittu mukaan puhumaan.

2. Keskustelunaiheet:

- Paneelin vetäjä valitsee ne aiheet ja teemat, joita tullaan käsittelemään. Tämän vuoksi selkeän kokonaisuuden rakentaminen on oleellista!

- Kysymykset eivät ole vain kysymyksiä vaan pohjustuksia keskustelulle, jotta yleisö kykenisi yksinkertaisesti seuraamaan milloin keskustelu siirtyy aiheesta toiseen. Tämän vuoksi on myös ensisijaista, että aiheet ovat loogisessa järjestyksessä ja liittyvät toisiinsa, ja että kokonaisuus on järkevä.

- On tärkeää, että panelistit saavat tiedon paneelikeskustelun kysymyksistä jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Paneeleissa tärkeää on hyvin valmisteltu kehys.

3. Paneelin pitäminen:

- Puheenjohtaja esittää kysymykset ja johdattelee siis keskustelua, mutta loputonta yksinpuhelua ja yksinomaan paneelin vetäjän omista mielipiteistä avautumista tulee välttää.

- On suositeltavaa miettiä kysymysten määrää ja tasapainoa: mille aiheille voi varata enemmän aikaa, mitkä taas sivuuttaa nopeammin?

- Ohjelman aikana voi tulla sivuaiheita joista panelistit innostuvat keskustelemaan, joten varaudu aina tiputtamaan lopusta pois kysymys tai pari (mistä syystä vähemmän oleelliset aiheet kannattaa säästää loppuun).

- Yleisö on myös paneelissa erityisessä asemassa, ja heidän kommenttejaan kannattaakin kuunnella: yleisön heittelemiä aiheita ja kysymyksiä ei tule sivuuttaa olankohautuksella, mikäli ne ovat ohjelman kannalta relevantteja (tosin jos koet yleisön osallistumisen häiritsevänä, voit sisällyttää tämän osion loppuun). Joka olisi suotavaa antaa yleisön ottaa jollain tavalla kantaa keskusteluun sen luonteen mukaisesti.

 

Fantasiapelit
Sangatsu manga