Taulukkolaskentatiedettä
Kirjoittelin ennakkolipunmyyntimme avautuessa muutaman sanan conin rahantarpeesta ennen conia. Nyt voisin valottaa enemmän kokonaista conitaloutta, keskittyen tietenkin Desuconiin.
Desucon, kuten mikä tahansa muukin vuotuinen tapahtuma, on luonteeltaan projekti. Projektiryhmä pysyy pääosin samanmuotoisena vuoden päivät, jonka jälkeen osa porukasta vaihtuu ja uusi ryhmä lähtee ponnistamaan aiemman ryhmän hartioilta entistä korkeammalle. Talouden kannalta ensimmäinen Desucon oli kaikista vaikein. Conia ei rakenneta ihan taskurahalla, ja osa kymmenien tuhansien tilavuokrasta pitäisi maksaa jo allekirjoitushetkellä - tilanteessa, jossa yhdistyksen tilillä ei ole vielä senttiäkään rahaa eikä yhtäkään ennakkolippua ole vielä myyty. Ja kuinka lippuja voisi ennen tätä myydäkään? Ilman tiloja kun ei ole coniakaan.
Erinäisillä kikoilla ensimmäisestä vuodesta kuitenkin selvittiin, ja toista Desuconia aloitettaessa olivat tilavuokran ennakkomaksuun vaadittavat varat hiukan helpommin hankittavissa. Voittoa Desucon ei ole kuitenkaan tuottanut, vaan kunkin vuoden conin on rahoitettava itse itsensä. Mistä on siis pienen Desuconin talous tehty?
Kumulatiivinen (kokoava) tulo-meno-kuvaaja tämän vuoden Desuconin taloudesta.
Kumulatiivinen eli kokoava tulo-meno-kuvaaja on jokaisen talousvastaavan elämänlanka. Ilman ulkopuolista rahaa punaisia menoja ei missään tilanteessa voi päästää sinisten tulojen yli, sillä tyhjästä on tunnetusti paha nyhjäistä. Kuvaaja onkin siinä mielessä hiukan huijaava, että tammikuulle budjetoituja kuluja pystyttiin todellisuudessa maksamaan vasta helmikuussa, kun tulokertymä ylitti budjetoidut menot.
Kuten kuvasta näkyy, keikkuu tämän vuoden Desuconin budjetti 60 000 euron kieppeillä. Sibeliustalon vuokra ja henkilöstökulut ovat suurin yksittäinen kuluerämme, hyvänä kakkosena tulevat kunniavieraisiin liittyvät kulut, jotka puolestaan muodostavat noin 25% conin kaikista menoista. Mutta menee rahaa toki paljon muuhunkin. Ohjelmalehden painatus, työvoiman muonitus tai myyntiin tulevien t-paitojen (ovat muuten tosi upean näköisiä, kannattaa käydä conissa vilkaisemassa!) hankinta ovat yksittäin "vain" tuhansien eurojen kuluja, mutta yhdessä nämä muodostavat ison osan koko conin kuluista. Puhumattakaan vielä satojen ja kymmenien eurojen kuluista, joita on lukumäärällisesti enemmän kuin muita yksittäisiä kuluja yhteensä.
Vielä vuoden 2007 alkupuolella animepiireissä vallitsi yleinen konsensus siitä, ettei ennakkomyynti voisi toimia. Kuvakaappaus Aniki-foorumilta.
Täytyy conin toki saada jostain tulojakin, ja niitäkin on onneksi tullut. Ehdottomasti positiivisin yllättäjä on ollut ennakkolipunmyynti, joka ohitti ensimmäisen Desuconin ennakkomyynnin jo helmikuun alkupuolella. Muina tulonlähteinämme ovat sponsorit ja tänä vuonna myös saamamme valtionavustus, mutta suurin tulonlähde pääsymaksulliselle Desuconille ovat pääsylipputulot. Jokainen kävijämme osallistuu omalla panoksellaan conin rahoitukseen, ja voi jo tämänkin vuoksi kutsua Desuconia rehellisesti omaksi tapahtumakseen.
Talousvastaavan pääasiallinen työväline: Excel-taulukko. Kuvassa eri osa-alueiden menoja ja osa-aluemenojen yhteinen loppusumma.
Tällaiselta siis näyttää Desuconin arki talousvastaavan näkökulmasta. Mikäli ylläoleva herätti ajatuksia tai kysymyksiä, anna tulla! Blogikommenteissa voi ja kannattaa kysellä ja keskustella vaikkapa conin lippujen hinnoittelusta tai ihan mistä tahansa muustakin.
Kommentit
Helmikuun alussa saamamme valtionavustus kilahti tilille. Siitä piikki. :)
Jatkakaa samaan malliin. Hienoa työtä.
Kyse on Opetusministeriön avustuksesta valtakunnallisesti merkittäville kulttuuritapahtumille. Pomona oleva ministerikin on vielä kulttuuriministeri Stefan Wallin (RKP).