Suomalaisia animeblogeja lueskellessani sattui vastaan kommentti, jonka kirjoittaja totesi, ettei tiedä ollenkaan, miten mihinkään coniin pääsisi vastaavaksi tai miten vastaavat valitaan. Välillä joistain muistakin puheenvuoroista on näkynyt, että ihmisille ei ole läheskään selvää, mitä vastaavat yleensäkään tekevät.

Vastaavien tehtävä Desuconissa on yksinkertaistettuna tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaminen. Vastaavia saatetaan kutsua tapahtumasta ja toimintaympäristöstä riippuen milloin miksikin - esimerkiksi conitealaisiksi, coniiteiksi, päälliköiksi tai upseereiksi - mutta lähtökohtaisesti näiden tehtävät ovat samoja: tapahtuman suunnittelu ja sen toteutuksesta vastaaminen. Käytännössä vastaavan tehtävät ovatkin sen miettimistä, miten tämä oman tonttinsa hoitaa, esimerkiksi kahvilavastaavan tehtävä on huolehtia siitä, että kahvilatilat on varattu ja bisneskuviot sovittu tiloja hallinnoivan tahon kanssa, että meidot on rekrytty ja nämä koulutettu tehtäviinsä, että näillä on viimeistään tapahtuman alkaessa meidomekot ja niin edelleen. Vastaava ei suinkaan ole asiansa kanssa yksin, vaan tämän tukena ovat koko vuoden kaikki muut vastaavat, joilta voi ja kannattaakin pyytää apua, jos ei itse tiedä. Ja joskus saattaa olla hyvä pyytää toista mielipidettä, vaikka osaisikin. Joskus asioista myös täytyy neuvotella muiden vastaavien kanssa: onhan selvää, että esimerkiksi kuvauspistettä ja cosplay-pukuhuonetta ei voida sijoittaa samaan tilaan samaan aikaan!

Miten vastaavaksi sitten pääsee? Usein foorumeilla näkee kerrottavan tarinaa siitä, että vänkärinä aloittamalla nousee hetikohta vaikka pääjärjestäjäksi. No, voihan tämäkin pitää paikkansa, mutta on olemassa myös nopeampia keinoja: helpoin on yleensä vanhojen järjestäjien vakuuttaminen siitä, että on fiksu tyyppi ja että on jonkinlainen näkemys siitä, mitä tapahtumasta puuttuu, miten jonkin asian voisi toteuttaa toisella tavalla (mielellään paremmin) tai että ylipäätään on jonkin alan rautainen osaaja. Esimerkiksi kunniavierasvastaavaksi pääsee aika helposti, jos lyö pääjärjestäjän naamaan omalla nimellään varustetun JLPT 1 tai JLPT 2 -todistuksen ja vaikuttaa ainakin puolittain henkisesti terveeltä. Varsinaisia vaatimuksia vastaaville ei ainakaan Desuconissa yleisesti ottaen ole, mutta kiinnostus animea ja mangaa kohtaan sekä into kehittää Desuconia ja Suomen animeskeneä ovat ehdottoman positiivisia piirteitä. Tietysti näidenkin painotukset vaihtelevat: ohjelmavastaavan täytyy tuntea Suomen animeskene kuin omat taskunsa ja olla ajan hermolla uusimmista ja kuumimmista animesarjoista, kun taas tekniikkavelholle useimmiten riittää, että tämä ymmärtää, miksi cosplayesityksissä tarvitaan valoa ja ääntä.

Joissain coneissa vastaavien tehtävänä on istua kokouksissa lähes viikottain. Ei Desuconissa. Byrokratia- ja kokousvastaisena conina yritämme pitää kokousten määrän mahdollisimman vähäisenä ja ilokseni voin sanoa, että tässä on melko hyvin onnistuttu. Yhden Desuconin järjestäminen vaatii noin 6 - 8 kappaletta parin tunnin irkkikokouksia (ja pari tuntia tarkoittaa oikeasti 120 min, ei siis 4,5 tunnin maratonkokousta), eli niitä on harvemmin kuin kerran kuussa. Välillä toki käymme Sibeliustalolla palaverissa, mutta näitäkin on ehkä maksimissaan 3 per coni ja ne ovat useimmille vastaaville vapaaehtoisia. Näiden lisäksi kerran vuodessa on fyysinen seuran kokous, missä vaihtuu Desuconin taustaorganisaation eli Kehittyvien conien Suomi ry:n hallitus. Nämä kokoukset tosin pidetään lähes poikkeuksetta jonkun muun conin yhteydessä, jotta mahdollisimman moni olisi paikalla muutenkin. Kokoukset eivät Desuconissa yleensä ole suunnittelutilaisuuksia, vaan tilaisuuksia, joissa esitellään miten on edistynyt omien tehtäviensä parissa ja katsotaan, onko kenelläkään ongelmia. Jos kokouksissa tehdään jotain linjanvetoja, ne valmistellaan ja sähköpostitetaan vastaaville jo hyvissä ajoin, jotta kokoukseen jää lähinnä lyhyt keskustelu ja päätöksenteko.

Yleisesti ottaen vastaavien tehtävänä on siis puhua ja kirjoittaa - taitoja, jotka lähes jokaisella meistä on. Ei pitäisi olla liian vaikeaa. No joo, vaatiihan se vähän organisointitaitoja, stressinsietoa ja sen sellaista, mutta ne nyt ovat pieniä juttuja. Loppujen lopuksi vastaavuus on kuitenkin antoisaa puuhaa - työelämää ajatellen tässä oppii projektinhallintataitoja ja toimimaan muiden ihmisten kanssa; tuntee tekevänsä jotain rakkaan harrastuksen eteen ja kasvaa myös ihmisenä aivan uusiin sfääreihin. Ainakin coniyönä ;o.