Tämän vitsin tarjoaa vuosi 2006.

Minulla on paljastus Desuconin työvoimasta: meillä on työvoiman kanssa jo hetken aikaa toistunut ongelma. Desuconiin hakee tapahtumasta toiseen liian paljon hyviä tyyppejä, emmekä millään saa kaikkia otettua meille töihin. Meille hakee noin 250 vapaaehtoista tapahtumaa kohden, ja näistä tapahtumaan töihin voidaan ottaa vain noin 150. Aina toisinaan tämä johtaa siihen, että meiltä (ja kuulemani mukaan myös muita tapahtumia järjestäviltä) kysellään, miten työvoimaksi oikein pääsee. Tänään aion paljastaa kaikki conin vapaaehtoishaun salaisuudet, joilla pääsysi työvoimaksi on varma!*

Tähän mieheen ei kannata luottaa!

Todellisuudessa ihan näin vakuuttavaa esitystä työvoimahausta en pysty antamaan, mutta aion antaa muutaman vinkin ja paljastaa hieman prosessia työvoimavalinnan takana. Vaikka meille hakee enemmän ihmisiä kuin voimme työvoimaksi ottaa, on tämä niin sanottu positiivinen ongelma (paitsi työvoimavastaavan ajankäytön kannalta, hän kun lukee jokaisen hakemuksen läpi) jonka toivon jatkuvan myös tulevaisuudessa - tämä mahdollistaa coniin jatkuvuutta ja myös conin tekijöihin sellaisen vaihtuvuuden, joka takaa että aina löytyy joku, joka osaa myös niin sanotusti hoitaa hommat. Tämän blogauksen pihvi on jaettu kolmeen komeaan kimpaleeseen, jotka ovat:

1. Miten työvoimahaku toimii, ja mitä hakemukseen kannattaa laittaa?

2. Mitä työvoimahaulle käy, ja miten vänkärit valitaan?

3. Mistä vastaavat oikein ilmestyvät?

I Miten työvoimahaku toimii, ja mitä hakemukseen kannattaa laittaa?

Työvoimahaku on täyttä rakettitiedettä. Hakuun kannattaa kertoa mahdollisimman paljon omista erikoistaidoistaan, erityisesti liittyen tehtävään jota hakee. Liian syvälliseksi ei kannata mennä, koska liian pitkää tekstiä on raskasta lukea, mutta silti omat erityiset taidot ja kyvyt kannattaa pyrkiä avaamaan. Minulla ei ole varmaa kaavaa hakemuksen kirjoittamiseen, ja olen lukenut hyviä hakemuksia, joissa avoimessa kentässä on alle 30 sanaa tai yli 100. Tärkeintä on saada hakemukseen kerrottua kuka on ja miksi olisi hyvä tyyppi, sekä haettuun tehtävään että muutenkin.

Haussa helpoiten pääsee tietysti tehtäviin, joihin on erikoistunut tai joihin otetaan ylipäätään eniten tyyppejä. Mitä pienempi on jonkin osa-alueen tiimi, sitä luultavammin sinne usein päätyy myös useampi sama tyyppi uudelleen. Tietysti mitä useampaan tehtävään hakee, sitä useampaan tehtävään voi ylipäätään päästä. Ehdottomasti eniten apua tarvitaan lähes conissa kuin conissa narikkaan ja siivoukseen, eli näihin tehtäviin myös pääsee suurimmalla todennäköisyydellä. Toki jos on (lähes missä tahansa tehtävässä tai vaikka toisessa conissa) päässyt näyttämään olevansa hyvä tyyppi, osaava, tehokas, noheva tai muuten vain pätevä, mahdollisuudet nousevat välittömästi. Vaikka otamme joka vuosi myös uusia tyyppejä mukaan, on vastuuta helpompi laskea sellaisille hartioille, joiden jo ennakkoon tietää sen kestävän.

Eli lyhyesti: näytä hakemuksessa mitä osaat, mihin pystyt, ja että olet Just Se Paras Tyyppi, mahdollisimman lyhyesti. Rakettitiedettä. (Ei vaan, hakemukset ovat keskimäärin lähes aina hyviä.)

II Mitä työvoimahaulle käy, ja miten vänkärit valitaan?

Kun työvoimahaku on täytetty, se palautuu järjestelmäämme, josta sen pääsevät tarkastamaan vastaavat, joilla on itse tapahtumassa alaisia. Sieltä valinnat tekee haun suljeuduttua joko työpisteen vastaava (esimerkiksi tekniikan tapauksessa tekniikkavastaava, infon tapauksessa infovastaava ja niin edelleen) tai työvoimavastaava. Jokaisella on varmasti erilainen tapa valikoida työvoima itselleen, enkä ala tässä spekuloimaan niiden paremmuudesta, mutta ainakin itse tein valinnat niin, että avasin kaikkien tehtävään hakeneiden hakemukset ja silmäilin ne läpi. Itse kiinnitin yleensä erityistä huomiota muihin paikkoihin, jotka hakija oli tuonut esiin - muut conit, tehtävät, mahdolliset mainitut työpaikat... kaikki sellainen, joka osoitti mielenkiintoa tai harrastuneisuutta. Toki taltiointivastaavana hain melko erikoistunutta porukkaa, mutta luulisin, että työtehtävästä huolimatta nämä ovat erityisesti ne kohdat, joihin tehtävään kuin tehtävään hakevasta kiinnitetään huomiota.

Yleisen haun ulkopuolelta meille tulee vielä toki joitain spesialisteja ja sidosryhmiä, kuten esimerkiksi karaoke, rytmipelit ja nk. analogipelit (tyypillisimpinä go ja mahjong). Sidosryhmät ovat siitä erikoisia, että meidän sidosryhmävastaavamme pitää yhteyttä käytännössä vain yhteen henkilöön, joka sitten tuo coniin koko tarvitsemansa tiimin mukanaan. Spesialistit (kuten esim. osa teknikoista) taas tekevät erikoistuneita ja yleensä myös erityisosaamista vaativia tehtäviä tai toimivat käytännössä täysin yksin tai erittäin vastuullisissa tehtävissä, jonka vuoksi emme yleensä hae heitä yleisellä haulla, vaan hommaamme tarvittavat tyypit kutsumenettelyllä. Aika usein näihinkin hommiin päätyy työvoiman kautta - esimerkiksi itse aikanaan päädyin spesialistiksi toimimalla ensin tekniikassa.

Kuvassa: kesädesun 2014 lottorivi.

III Mistä vastaavat oikein ilmestyvät?

Olen kuullut toisinaan kysyttävän tätä kysymystä, ja olen myös kuullut tähän ihan nasevan, kieli poskessa heitetyn vastauksen: "Älä soita meille, me soitamme sinulle." Vaikka heitossa on vain puoli totuutta, se liittyy vahvasti ainakin omaan näkemykseeni siitä, miten tapahtuman järjestäminen toimii. Vastaavia vaihtuu harvoin useaa kerralla, ja usein jos vastaava lopettaa tehtävässään, hän on jo miettinyt ja toisinaan myös kouluttanut itselleen jatkajaa. Vastaavaporukka on myös tiivis tiimi, johon toivoo paitsi pätevää, myös hyvää tyyppiä - vastaavien täytyy kuitenkin tehdä melko paljon yhteistyötä toimivan tapahtuman eteen.

Kun sanoin, että kaskussa on vain puoli totuutta, oli tämäkin totta: vaikka kutsumenettely toimii usein, ja kulisseissa tapahtuu melkoinen määrä pohdintaa ja jatkajan koulutusta, toisinaan saattaa käydä myös niin, että vastaava jättää tehtävänsä ilman, että jatkaja vaihtaa juoksusta kuskin paikalle. Tällöin vastaava haetaan yleensä jonkinlaisen kutsuntamenettelyn ja avoimen haun amalgaamilla tai ihan vain avoimella haulla. Tästä huolimatta vastaavaksi päätyy - kuten vänkäriksikin - yleensä hyvä tyyppi, joka on jo aiemmin näyttänyt osaavansa hommansa, pystyvänsä kantamaan vastuuta, toimimaan omatoimisesti ja osana ryhmää. Tai ihan vaan kantamaan tuulettimia.

Summa summarum, työvoiman osaksi kuin osaksi pääsee varmiten olemalla tehokas, oma-aloitteinen ja mukava. Myös onnettarella on toki roolinsa, sillä, kuten sanoin, emme yksinkertaisesti saa kaikkia hyviä tyyppejä mahtumaan työvoimaan. Jos luukku jätti enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastasi, kannattaa kysyä. Me vastaamme mielellämme.

_{*Jotkin tässä kalenteriluukussa paljastetut seikat saattavat olla osittain tai täysin sepitettyjä, pääjärjestäjän mielikuvitusta, fiktiivisiä tai perustua virheellisiin faktoihin.}